Lauttasaaren
yhteiskoulu

Lykin tavoitteena on kasvattaa nuoria, jotka ovat valmiita rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Kestävyyskasvatus onkin elimellinen osa opetus- ja kasvatustyötämme. Se ilmenee niin päivittäisessä toiminnassamme oppitunneilla ja arjen rutiineissa kuin myös erityisissä teemaan liittyvissä tapahtumissa, joita käsitellään enemmän osiossa “Yhteisö”. 

Toimintaamme ohjaa opetussuunnitelma, jossa kestävyyskasvatus näkyy osana laaja-alaisia ja monialaisia opintoja sekä eri oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä. Toisaalta kestävyyskasvatus kumpuaa myös koulumme arvoista, jotka korostavat oppilaiden yksilöllisyyttä ja oikeutta hyvään oppimiseen, vastuullista elämäntapaa, yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta.

Lykissä on pilotoitu teemajaksoa Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta, jossa kuusi opintojaksoa järjestetään kuuden opettajan yhteistyönä kuuden viikon aikana. Teemajaksolla opiskelijat tutustuvat tulevaisuustutkimukseen sekä ekosysteemien ja yhteiskuntien lainalaisuuksiin ja kuvittelevat tältä pohjalta utopioita. Näiden pohjalta tarkastellaan yhteistyöyritysten toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Teemajakso sai menestystä myös LUMA-keskusten järjestämässä Science on Stage -kilpailussa, jossa Lykki pääsi mukaan Suomen edustusjoukkueeseen.

Alla nostetaan esiin esimerkkejä siitä, mitä kestävyyskasvatus, EU:n Green Comp ja YK:n Agenda 2030 tavoitteet Lykissä tarkoittavat eri oppiaineiden näkökulmasta:

Äidinkieli ja kirjallisuus ja S2

Osa ryhmistä kirjoittaa seitsemännellä luokalla tiivistelmän artikkelista, joka käsittelee eläinten kokemusmaailmaa. Tehtävän purussa pohdiskellaan sitä, että ihminen on vastuussa myös muiden tuntevien olentojen hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuudessa.

Kahdeksannella luokalla pohditaan genrekirjallisuuden yhteydessä mahdollisia tulevaisuuksia, dystopioita ja utopioita, sekä niihin liittyviä kestävän kehityksen teemoja. Mediateeman yhteydessä tarkastellaan mainosviestintää analyyttisesti ja pohditaan, kuinka mainonta vaikuttaa kulutustottumuksiimme.

Yhdeksännellä luokalla oppilaat voivat pohtia kestävän kehityksen teemoja kirjoittamissaan teksteissä.

Lukiossa ympäristöteemaa käsitellään ÄI6–7-opintojakson kirjallisuusosiossa. Kestävä kehitys tulee esille myös kirjoitustaidon koetehtävissä.

Kielet

Seitsemännellä luokalla englannin tunneilla käsitellään osittain vaatteiden kierrätykseen liittyvää tekstiä. Italiassa, ranskassa ja ruotsissa on käytössä oppimateriaalit, joissa otetaan laajasti esille kestävään kehitykseen ja kulutukseen liittyviä teemoja.

Kahdeksannella luokalla espanjassa osallistutaan mini YK -tapahtumiin, ja yhdeksännellä luokalla käsitellään mahdollisia ajankohtaisia teemoja, esimerkiksi vesipulaa Espanjassa tai oliiviöljyn hinnanmuutoksia kuivuuden vuoksi.

Yhdeksännellä luokalla englannin tekstikirjassa on kappaleita, joissa käsitellään mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, katsotaan ympäristöaiheinen dokumentti ja kirjoitetaan teemaan liittyvä essee.

Lukiossa EAB35 -opintojaksolla yksi teemoista on ympäristö ja kierrättäminen sekä arjen ympäristöteot. A-espanjan ryhmässä on kokonainen moduuli, joka käsittelee kestävää tulevaisuutta ja tiedettä. Monessa kielessä hyödynnetään sähköisiä oppimateriaaleja.

Lisäksi Erasmus+ -opintomatkoille osallistuville tulee kestävän kehityksen huomioiminen tutuksi mm. matkajärjestelyissä.

Kielten oppikirjoihin ei saa tehdä merkintöjä, joten ne kestävät useiden ikäluokkien käytössä. Myös oppilaille jaettavien monisteiden kohtuulliseen määrään on kiinnitetty huomiota.

Matematiikka

Matematiikassa toisinaan askarrellaan avaruuskappaleita kierrätysmateriaaleista. Lukiossa tarkastellaan ympäristöön liittyviä ilmiöitä, esimerkiksi kurtturuusun leviämisnopeutta, funktioiden avulla.

Biologia

Seitsemännellä luokalla tutustutaan vesiekosysteemeihin, kuten Itämeren ainutlaatuisiin ominaisuuksiin. Osa oppimisesta tapahtuu retkien muodossa Itämeren rannoille, joilla tutkitaan veden laatua, eliöstöä ja ihmisen vaikutuksia vesistöjen tilaan. Lisäksi analysoidaan mikromuovin esiintymistä vesinäytteissä. Oppilaat pääsevät myös syventymään aineiden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan osallistumalla monilajiseen akvaarioprojektiin.

Kahdeksannella luokalla tutustutaan maaekosysteemeihin, kasvatetaan kasveja suljetussa ympäristössä ja tutustutaan hajoamisen käsitteeseen osana aineiden kiertoa. Kahdeksannella luokalla toteutetaan myös perinteinen suoretki Hirsalaan, missä tutkitaan eliöstöä ja ekosysteemin muuttumista sekä ihmisen vaikutusta luontoon. Kaupunkinuorten vieminen kumisaappaat jalassa syvälle suohon ja luonnonantimien maistelu aktivoivat heidän luontosuhdettaan.

Yhdeksännellä luokalla tutustutaan eliökunnan syntyyn ja kehittymiseen. Tietämys lajien evoluutiosta syvenee vierailulla luonnontieteellisessä museossa, jossa havainnollistetaan, miten eri lajit ovat sopeutuneet muuttuviin elinolosuhteisiin. Luokalla tutustutaan myös biotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvien ja erilaisten aineiden tuotannossa ja tehdään kasvatuskokeita teemalla ”jätteistä ruokaa”. Oppilaat tutustuvat lääkkeen, antibioottiresistenssin ja rokotteen käsitteisiin sekä pohtivat lääkkeiden vastuullista käyttöä ja rokottamisen yhteiskunnallista merkitystä tautien torjunnan kannalta. Lisäksi vuosiluokalla tutustutaan käsitteisiin biologinen, fysiologinen, hormonaalinen ja kromosomaalinen sukupuoli ja pohditaan sukupuolten moninaisuutta ja sukupuoleen liittyvän keskustelun yhteiskunnallista merkitystä.

Lukiossa opiskelijat laativat omia tutkimuksia, joissa tarkastellaan erilaisia ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi oppilaat huolehtivat vuosittain koulun ympäristössä olevien linnunpönttöjen puhdistamisesta ja tutustuvat aktiivisesti kaupunkiluontoon. Koulun pihalle on kunnostettu kallioketo, joka toimii ulkoilmaoppimisympäristönä. Tällä alueella oppilaat voivat havainnoida eri lajeja ja tutkia niiden kasvuympäristöjä sekä ihmisen niille aiheuttamia vaikutuksia. Kallioketoa ympäröivät linnunpöntöt tarjoavat mahdollisuuden seurata läheltä eri lintulajien elämää, ja keväisin opiskelijat seuraavat muuttolintujen saapumista.

Fysiikka

Fysiikan kursseilla pohditaan keinoja energiankäytön vähentämiseen ja sähkön säästämiseen. Opiskelijat tutkivat konkreettisia esimerkkejä, kuten suihkun energiankulutusta, ja analysoivat, mitkä tekijät vaikuttavat energiankulutuksen määrään. He myös ottavat huomioon sähkön hinnan vaihtelut ja niiden vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen. Lisäksi kursseilla tutustutaan siihen, miten sähköä tuotetaan ja siirretään Suomessa, ja pohditaan eri sähköntuotantotapojen hyviä ja huonoja puolia.

Kemia

Kaikilla luokkatasoilla puhutaan kemikaalijätteiden käsittelystä ja ympäristövaikutuksista sekä pohditaan erilaisia vaihtoehtoja kemikaalien korvaamiseksi turvallisemmilla aineilla. Käytännön harjoituksissa minimoidaan resurssien käyttö ja jätteiden määrä.

Seitsemännellä luokalla keskitytään erityisesti veden kiertoon ja puhdistusprosesseihin sekä vetytalouden perusteisiin, kuten vetyautoihin. Kahdeksannella luokalla syvennetään tietämystä hiilen kierrosta ja hiilivedyistä, joita käytetään muun muassa polttoaineina. Oppilaat tutustuvat palamisreaktioihin ja niiden ympäristövaikutuksiin sekä erilaisiin energiamuotoihin ja niiden kestävyysnäkökohtiin. Yhdeksännen luokan kemian opetuksessa käsitellään akkujen elinkaarta ja metallien kierrätystä. Lukion KE5-moduuli tehdään mediaseurantaa ja esitellään jokin teemaan liittyvä artikkeli, dokumentti tai video.

Maantiede

Seitsemännellä luokalla opiskelijat tutustuvat energian dynamiikkaan maapallolla, mukaan lukien säteilyn, lämmön ja geotermisen energian. He oppivat myös veden kierrosta ja sen luonnollisesta puhdistumisesta, sääilmiöistä sekä ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta sääilmiöiden voimakkuuteen. Lisäksi käsitellään lämpövyöhykkeitä ja maapallon pääbiomeja sekä niiden elinympäristöjä.

Kahdeksannella luokalla keskitytään veden ja maankäytön aiheuttamiin ihmisperäisiin ongelmiin, kuten ravinnon tuotantoon, metsätalouteen ja kaivostoimintaan liittyviin haasteisiin. Köyhyyden ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten, koulutuksen ja ihmisoikeuksien merkitys kestävän yhteiskunnan rakentamisessa otetaan myös tarkasteluun. Oppilaat perehtyvät Agenda 2030 tavoitteisiin ja pohtivat oman tutkimusvaltionsa haasteita näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Yhdeksännellä luokalla opiskelijat osallistuvat aktiivisesti globaaleihin keskusteluihin esimerkiksi kirjoittamalla ja esittämällä puheita Agenda 2030 -aiheista kansainvälisessä online-tapahtumassa, joka on osa mini-YK-projektia. He tutustuvat myös aluesuunnitteluun ja Suomen erityispiirteisiin kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, käsittelevät maisema-alueita kotimaan matkailun kontekstissa ja pohtivat geologista kiertoa sekä metallien kierrätyksen merkitystä. Kulttuurinen kestävyys, vähemmistöjen asema Pohjoismaissa ja Euroopassa sekä kriittinen ajattelu ja geomedian lukutaito ovat myös olennaisia osia opetusta.

Terveystieto

Perusopetuksessa kehitetään ajattelutapoja, joissa terveystiedon teemoja tarkastellaan monesta näkökulmasta: yksilöstä yhteisöihin aina globaalille tasolle asti. Oppilaat tutustuvat eri päihdeaineiden tuotannon sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Seksuaalioikeudet ovat myös keskeinen osa opetusta. Ympäristöterveyden osalta oppilaat saavat tietoa terveellisen ja turvallisen ruoan merkityksestä, ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista, ilmansaasteista, ympäristömyrkyistä, talousvedestä, sisäilmasta ja melusta. Planetaarisen ruokavalion konsepti esitellään osana kestävää elämäntapaa. Myös antibioottiresistenssin käsite tulee tutuksi.

Lukiossa opiskelijat vierailevat vuosittain veripalvelussa. Tunneilla käsitellään aivoterveyttä ja One Health -periaatetta.

Evankelis-luterilainen uskonto

Uskonnossa on käytössä perinteiset oppikirjat, jotka siirtyvät oppilaalta/opiskelijalta toiselle ja joiden käytössä kannustetaan vastuullisuuteen.

Seitsemännellä luokalla opiskelijat tutustuvat eri uskontojen maailmankuvaan ja luontosuhteeseen. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi alkuperäiskansojen uskonnot sekä hindulaisuuden ja buddhalaisuuden ahimsa-periaate, joka korostaa kaiken elollisen kunnioittamista.

Yhdeksännellä luokalla uskonnon opetus syventyy etiikan kysymyksiin, ja yhtenä näkökulmana ovat eettiset kysymykset, kuten ilmastonmuutos, sademetsien tuhoutuminen ja vaateteollisuuden eettiset haasteet. Kurssilla kerrataan myös eri maailmanuskontojen maailmankuvaa ja suhdetta luontoon. 

Lukion opintojaksoissa uskonnon opetus laajenee kattamaan ympäristöön liittyviä näkökulmia monipuolisesti. Opiskelijat tutkivat ekoteologiaa kristinuskon kontekstissa, luonnonuskontoja ja alkuperäiskansojen oikeuksia sekä intialaiseen ajatteluperinteeseen kuuluvaa ahimsa-periaatetta eli kaiken elollisen kunnioittamista ja kasvissyöntisuositusta. Uskonnollisten auktoriteettien, kuten paavi Franciscus I:n, rooli mielipidevaikuttajina tulee esille, samoin kuin kirkkojen kehitysyhteistyö ja islamin almuveron merkitys humanitaarisena avustusjärjestelmänä. Lisäksi lukio-opinnot linkittyvät Agenda 2030 -tavoitteisiin, joissa rauhan edistäminen ja katsomusdialogi korostuvat. Tämä teema on erityisen tärkeä moniarvoisessa globaalissa maailmassa, ja uskonto oppiaineena luo valmiuksia ymmärtää eri katsomuksia ja osallistua rakentavaan keskusteluun.

Elämänkatsomustieto

Seitsemännellä luokalla oppilaat tutustuvat Unescon maailmanperintöohjelmaan ja -kohteisiin, myös niihin, jotka ovat vaarassa tuhoutua. Oppilaat pohtivat myös kulttuurieroja ja kulttuurien moninaisuutta ja harjoittelevat kunnioittavaa asennetta eri kulttuureja kohtaan.

Kahdeksannella luokalla keskustellaan monipuolisesti erilaisista eettisistä kysymyksistä, myös luontoon, ympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Yhdeksännellä luokalla tutustutaan erilaisiin tulevaisuuskuviin ja tulevaisuustutkimuksen keskeisiin periaatteisiin. Perehdytään tarkemmin ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen maailmalla. Tutustutaan Agenda 2030 -ohjelmaan ja pohditaan sitä erityisesti globaalin vastuun ja velvollisuuksien näkökulmasta. Keskustellaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja pohditaan, miten tulevaisuuden maailma voisi olla tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi. Tutustutaan erilaisiin luontosuhteisiin ja tapoihin suhtautua tulevaisuuteen ja pohditaan mm. rooliharjoitusten avulla, miten nämä asenteet näkyvät käytännössä. Tutustutaan sotiin ja konflikteihin liittyviin sääntöihin ja eettisiin periaatteisiin ja pohditaan erilaisia sotien ja konfliktien seurauksia. Pohditaan tapoja kestävään kuluttamiseen.

Lukiossa perehdytään ihmisoikeuksiin, keskeisiin ihmisoikeusasiakirjoihin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin Suomessa ja maailmalla. Perehdytään Agenda 2030 -ohjelmaan erityisesti ihmisoikeuksien, globaalin vastuun ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Pohditaan tapoja kestävään kuluttamiseen sekä yksilön ja yhteiskunnan vastuuta kestävistä valinnoista. Tutustutaan tarkemmin eri kulttuuripiireihin ja kulttuurieroihin sekä vähemmistökulttuureihin ja pohditaan, miten kulttuuriperintöä voi säilyttää tuleville sukupolville.

Filosofia

Filosofian ykköskurssilla oleellinen lähtökohta on elinympäristömme: emme voi erottaa filosofista ajatteluamme maailmasta, jossa elämme. Etiikan kurssilla vastuu on erittäin keskeinen käsite. Jos ymmärrämme vastuun valmiutena elää valintojemme jälkeisessä maailmassa, ovat ympäristökysymykset läsnä koko kurssin ajan. Lisäksi yksi kurssin aiheista on moraalinen vastuumme muun elollisen ja miksi ei myös elottoman suhteen.

Yhteiskuntafilosofian kurssilla niukkuus “hyvistä elinympäristöistä” on ja tulee jatkossa olemaan vielä enemmän keskeinen kysymys, kun puhumme oikeudenmukaisuudesta. Tieto-opin kurssilla yksi keskeisimmistä tietämiseen liittyvistä kysymyksistä on, mitä oikeastaan tiedämme meille elintärkeistä elämää ylläpitävistä prosesseista. Ja jatkokysymyksenä on, minkälaisia johtopäätöksiä tietämisemme ilmeisistä aukoista pitäisi tehdä.

Psykologia

Psykologiassa on käytössä perinteiset oppikirjat, jotka siirtyvät opiskelijalta toiselle ja joiden käytössä kannustetaan vastuullisuuteen. Kestävää kehitystä voidaan lähestyä esimerkiksi sen herättämien tunteiden, motivaation ja ympäristötietoista toimintaa estävien ajatusvääristymien sekä defenssien kautta.

PS01-opintojaksossa perehdytään yhteen hyvinvointiin liittyvään ilmiöön, ja aihevaihtoehdoissa voi olla ympäristöahdistus. PS04-opintojaksossa käsitellään psyykkistä hyvinvointia. Ympäristön tilaan liittyvää tietoisuutta ja aktiivista toimintaa ympäristön puolesta voidaan käsitellä yhtenä vaikuttavana tekijänä, sillä aktiivinen toiminta näyttää vähentävän ympäristöahdistusta.

Historia

Historiassa pohditaan kestävän tulevaisuuden teemoja, kun käsitellään teollista vallankumousta, kaupungistumista, imperialismia, ydinvoiman aikakautta ja ympäristötuhojen kiihtymistä.

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopissa käsitellään kestävän kehityksen periaatteita ja tavoitteita, ympäristöpolitiikkaa, kansalaisvaikuttamista, kestävää globaalia taloutta (kiertotalous, donitsitalous, jakamistalous), kestävän talouskasvun rajoja sekä vastuullista yrittämistä ja kuluttamista.

Kuvataide

Seitsemännellä luokalla hyödynnetään kierrätysmateriaaleja taiteen luomisessa: esimerkiksi jämäpuukappaleet käsityötunneilta ja opettajilta pyydetyt muoviastiat, suihkupullot ja muut vastaavat ”roskat” hyödynnetään rakentelussa. Lisäksi opetellaan roskien lajittelua ja ympäristönsuojelua, kun huolehditaan, ettei akryylimaaleja päädy vesistöihin. Oppilaat luovat teoksia, jotka käsittelevät ympäristönsuojelua, kuten julisteita uhanalaisista eläimistä. 

Tunneilla käydään läpi arkkitehtuurin ja muotoilun nykyhaasteita, kuten ekologisuutta, kierrättämistä ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaupunkisuunnittelussa. Näihin liittyen tehdään hands on -tehtäviä. Pidetään kiinni siitä, että opitaan huolehtimaan omasta työympäristöstä – jäljet siivotaan eli ei jätetä omaa sotkua seuraaville.

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla jatketaan ympäristötietoisen taidekasvatuksen linjalla, kun korvataan myrkyllisempiä grafiikkavärejä vesiliukoisilla vaihtoehdoilla. Pyritään kohti maaliaineita, jotka ovat luontoystävällisiä, eli luovutaan vähitellen akryyliväreistä.

Lukiossa käytetään kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi rakentelu- ja arkkitehtuuritehtävissä. Roskat lajitellaan ja huomioidaan, ettei akryylimaaleja ja mikromuovia päädy vesistöön. Tehtävissä huomioidaan esineiden elinkaariajattelu ja ympäristöystävällinen ajattelu.

Liikunta

Liikunnan tunneilla oppilaita kannustetaan kestävään ja vastuulliseen liikkumiseen erilaisissa liikkumisympäristöissä, erityisesti luonnossa.

Käsityö

Käsitöiden opetuksessa korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja ekologisten valintojen merkitystä kaikissa projekteissa, alkaen suunnittelusta aina toteutukseen asti. Työskentelyssä ohjataan taloudellisuuteen ja tekemään valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa. Tunneilla hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaaleja sekä kannustetaan ennemmin korjaamaan ja huoltamaan kuin hankkimaan uutta.

Kansainvälinen liiketoiminta ja ekonomia

Kansainvälisen liiketoiminnan ja ekonomian opetus pohjautuu vastuullisen tulevaisuuden rakentamiseen yritystoiminnan ja kuluttamisen avulla. 

Science

Seitsemännellä luokalla tehdään retki Harakka-saarelle. Kahdeksannella luokalla osallistutaan Lykin autoton päivä -kampanjaan ja laaditaan ohjeita kierrätyspisteille. Yhdeksännellä luokalla lasketaan kerrostalojen hiilijalanjälkiä. Lukiossa ideoidaan tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja This is Spring -haasteessa ja TuKoKe-kilpailussa. 

Opo

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla oppilaat osallistuvat aktiivisesti tulevaisuusajattelun harjoituksiin ja tutustuvat ekologiseen jälleenrakennukseen. Tunneilla esimerkiksi keksitään erilaisia tulevaisuuden työelämän työtehtäviä (esim. miltä näyttää maailma vuonna 2050 – millaisia työntekijöitä ja työtehtäviä tarvitaan?). Oppilaat pelaavat Sitran Megatrendikorteilla: ideana on ideoida uutta ja visioida, mitä tulevaisuus voisi olla, laajentaa omaa ymmärrystä tulevaisuudesta ja sen mahdollisista muutoksista. Lisäksi tunneilla käsitellään oman yrityksen perustamista ja pohditaan sen kestävyyttä: jos oppilaat haluavat perustaa vaikkapa vaateyrityksen, heidän täytyy pohtia, mistä kankaat tulevat, kuka vaatteet tekee ja olisiko kannattavampaa perustaa käytettyjen vaatteiden liike vs. tuottaa uutta.